Lily Potter makasi pää Scorpius Malfoyn sylissä. Hän ajatteli kaikkea. Mitä koulun jälkeen tapahtuisi? Hän halusi lapsia. Saisiko hän niitä? Millaisia lapsista tulisi? Tulisiko niistä samanlaisia punapäisiä, kuin hän? Vai tulisiko niistä vaaleaverikköjä niin kun Scorpius? Vai kuuluisiko Scorpius Malfoy enää Lily Potterin elämään? Näihin kaikkiin Lily halusi saada vastauksen.
"Mitä mietit Lils?" Scorpius kysyi.
"Elämää koulun jälkeen", Lily vastasi hymyillen.
"Miksi juuri sitä?" Scorpius kysyi.
"En tiedä. Scorp!" Lily huudahti.
"Mitä?" Scorpius kysyi.
"Mikä tuo on?" Lily kysyi ja osoitti vaalean sinistä pulloa tarvehuoneen lattialla.
"En tiedä." Scorpius vastasi, nousi ylös ja otti pullon käteensä.
"Se-se on.....", Lily aloitti.
"Mitä?" Scorpius kysyi.
"Muisto. Jonkun muisto.", Lily vastasi ja otti pullon käteensä.
"Mutta kenen?" Scorpius kysyi.
"Se selviää ainoastaan katsomalla." Lily sanoi ja pinkaisi juoksuun. Hän juoksi aina kivihirviön luokse. Scorpiuksen läähättäessä perässä.
"Suklaatuulihattu," Scorpius sanoi ja kivihirviö kääntyi. Lily katsoi poikaystäväänsä ihmeissään.
"Miten sinä tiesit tunnussanan?" Hän kysyi.
"Sen tietää, kun on Jamesin kanssa tekemisissä", Scorpius vastasi virnistäen. Lily huokaisi ja seurasi Scorpiusta rehtorin kansliaan. He menivät ajatusseulan luokse ja kaatoivat muiston sinne.
"Naiset ensin." Scorpius sanoi muka kohteliasti.
"Sanot noin vain koska et uskalla itse mennä", Lily tuhahti ja painoi päänsä ajatusseulaan. Hetken päästä hän seisoi Tylypahkan käytävällä.
"Olin vain kohtelias," Sanoi Scorpius joka oli juuri tullut Lilyn viereen.
"Kenenhän muisto tämä on?" Lily kysyi.
"Ken tietää." Scorpius sanoi ottaen Lilyä kädestä kiinni.
Luku 2.
Lily ja Scorpius kävelivät autiota käytävää pitkin. Vähän ajan päästä Scorpius huudahti:
"Katso Lily! Isäsi ja joku rasvatukkainen poika!"
"Ei tuo ole isä. Siinä on myös kolme poikaa. Jos se olisi isä siinä olisi Ron-eno ja Hermione-täti. Etkö muista että he kulkivat aina yhdessä? Ja tuo rasvatukkainen poika on Severus Kalkaros Tylypahkan entinen juomamestari. Hän kuoli taistelussa.", Lily sanoi.
"Mistä sinä hänet tunnet?" Scorpius kysyi.
"Olen nähnyt hänestä kuvia. Isä kertoi, että hän oli hyvin rohkea. Tuo jota luulit isäksi on varmaan isoisä," Lily kertoi.
"Isoisä?"
"Niin. Isän isä. James nimeltään. Hänen vieressään on varmaankin Sirius -isän kummisetä-, Remus ja Peter. Joka kavalsi Potterit Voldemortille", Lily sanoi.
"Hitsi, miten tiedät noin paljon teidän suvusta? En minä ainakaan tiedä paljoa mitään meidän suvustamme", Scorpius sanoi melkein ihaillen.
"Mennään lähemmäs", Lily sanoi välittämättä Scorpiuksesta. Ja vastausta odotamatta hän käveli kelmien luokse.
"Sinä...." Rasvatukkainen poika sanoi ja osoitti Jamesia.
"Niin? Mitä aiot Ruikuli?" James kysyi.
"Sinä odota!" Ruikuliksi kutsuttu poika sanoi.
"Hyvä on. Anturajalka mitä luulet? Odotetaanko Ruikulia?" James kysyi virnistäen.
"Odotetaan vain. Hän saattaa vaikka pyyhkiä saastaisen nenänsä meihin Sarvihaara ystäväiseni", Anturajalaksi kutsuttu poika sanoi myöskin virnistäen. Lily arvasi pojan nimen olevan Sirius.
"Mitä nuo "Anturajalka" ja "Sarvihaara" ovat?" Scorpius kysyi Lilyltä.
"Tuo Anturajalka on Sirius ja Sarvihaara on James", Lily sanoi.
"Hei Kuutamo heitäpä Ruikuliin loitsu!" Sarvihaara eli James huusi.
"Ääh anna olla Sarvihaara. Tai Matohäntä kuolee nauruun", Kuutamoksi kutsuttu poika sanoi melkein kyllästyneesti, sillä Kalkaros oli taikonut Matohäntään halkinaurus loitsun.
"Keitäs nuo ovat? "Kuutamo, Matohäntä ja Ruikuli?"" Scorpius kysyi.
"Kuutamo on Remus. Matohäntä Peter ja Ruikuli on Kalkaros." Lily sanoi.
"Mistä tiedät nuo?" Scorpius kysyi, mutta hihkaisi sen jälkeen" Hei tuo loitsi tepsisi luihuisiin!" James oli taikonut Kalkaroksen ilmaan nilkat ylöspäin.
"Se on leijuntaloitsu. En muista miten se taikoo. Ja uskallapas vain laittaa sitä luihuisiiin niin.....," Lily sanoi taputellen uhkaavasti Valvojaoppilaan merkkiään.
Luku 3.
"Hahah et sinä minua jälki-istuntoon laittaisi!" Scorpius huudahti.
"Sinuna en olisi noin varma", Lily sanoi virnistäen. Mutta vakavoitui heti.
"Scorp, meidän pitää lähteä. Minun on pakko antaa tämä muisto isälle.", Hän sanoi.
"Hei ei me vielä voida lähteä. Minä haluan tietää, mitä muita loitsuja nuo tietävät!" Scorpius huudahti järkyttyneenän.
"Scorp!" Lily melkein huusi.
"Mitä?" Scorpius kysyi viattomasti.
"Me. Lähdetään, Nyt HETI!" Lily sanoi huutaen viimeisen sanan. Hän tarttui Scorpiusta käsivarresta ja rimpuiluista välitämättä he saapuivat takaisin Rehtorin kansliaan.
"Iltaa herra Malfoy ja neiti Potter. Miten voin auttaa?" Rehtori Dean Thomas kysyi hymyillen. Lily tunsi Deanin. Poika oli ollut samoihin aikoihin Tylypahkassa kuin hänen isänsä.
"Me tuota me....." Lily sopersi.
"Me etsimme Lilyn isää", Scorpius sanoi ja Lily mulkaisi poikaa.
"Ajatusseulastako?" Thomas kysyi edelleen hymyillen.
"Ei kun me -tuota- olimme tulossa tänne, ja kaapin ovi oli auki ja ja me menimme tuon jutun eteen ja Lily tyrkkäsi minua ja minä putosin sinne ja Lily tuli perässä", Sorpius valehteli sujuvasti.
"Erittäin uskottavaa. Entä miksi te halusitte tavata Profesori Potterin?" Dean kysyi. Lily haukkoi henkeään.
"Onko isä pforessori?" Hän kysyi.
"Minä palkkasin hänet. Tulin juuri teidän luotanne", Dean sanoi. Scorpius voihkaisi.
"Siinä meni sekin ilo elämästä", Poika mutisi. Lily loi Scorpiukseen murhaavan katseen. Isä töissä Tylypahkassa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti