Kaikkea mitä en saa.

James Potter.

Luku 1.

"Sarvihaara! Tule tänne!" Mustahiuksinen poika huusi pörröhiuksiselle pojalle.
"Joo joo, mutta matka-arkku painaa!" Sarvihaaraksi kutsuttu poika huusi takaisin.
"Älä viitsi Sarvihaara, ei tuo sinun massasi niin paljon paina" Mustahiuksinen huusi takaisin virnistäen.
"Pojat pojat lopettakaa jo!" Poikien välissä kulkeva mies sanoi hymyillen.
"Jos Anturajalka olisi hiljaa voisimme olla jo asemalla!" Sarvihaara valitti taas.
"James lopeta jo!" Pojan isä sanoi vihaisena.
"Hyvä on isä", James eli Sarvihaara sanoi.
"Sarvihaaralla on ikävä Lilynsä luokse, Herra Potter", Anturajalaksi kutsuttu poika sanoi iloisesti.
"Sirius, lopeta. Äläkä viitsi kutsua minua "Herra Potteriksi".", Herra Potter sanoi.
"Hyvä on, Charlus", Sirius virnisti iloisesti.
Perhe oli menossa juna-asemalle, josta he pääsisivät Tylypahkaan. Siis James ja Sirius olivat menossa Tylypahkaan, ei edellä mainittu Charlus Potter tai Dore Potter, joka oli Jamesin äiti.
"Tulkaa jo!" Edellä mainittu nainen huusi edeltä.
"Tullaan, tullaan!" Charlus Potter huudahti vaimolleen.
****

"Ala tulla Sarvihaara!" Sirius huudahti jälleen kerran asemalla.
"Kuuleppas Anturajalkaiseni, saanen huomauttaa, että minä olen täysi-ikäinen joten minun pitäisi määräillä sinua alaikäinen!" James huusi takaisin.
"Tiedätkös mitä Sarvihaara?" Sirius kysyi.
"Kuule, Anturajalka minä tiedän aika paljon asioita!" James sanoi edelleen huutaen.
"No et taida tietää, sitä että Evans kulki juuri meidän ohi!" Sirius sanoi virnistäen.
"Lilykö? Missä?" James kysyi huudahtaen.
"Tuolla.", Sirius sanoi ja osoitti Jamesin olkapään yli. James kääntyi ja näki setänsä.
"Peter-setä! Mitä sinä täällä teet?" Hän kysyi huudahtaen.
"Tulen opettamaan Pimeyden Voimilta Suojautumista", Peter vastasi hymyillen Jamesille" Oletpa sinä kasvanut!" Hän jatkoi vertaillen Jamesia.
"Viimeksi kuin kohtasimme olit näin pieni!" Mies sanoi ja laittoi kätensä Jamesin vyötärölle.
Jamesia nolotti. Hänen setänsä oli juuri sellainen lässyttelijä.
"No veliseni!" Jamesin isä huudahti halaten Peteriä. Peter hymyili. Hän halasi Doreakin.
"En tiennytkään, että te olette ottaneet toisen pojan", Mies hymyili katsoessaan Siriusta, joka seisoi virnuillen Jamesin vieressä.
"Sirius on meidän ottopoikamme.", Charlus sanoi kietoen kätensä Siriuksen ympärille. James virnisti Siriukselle, joka virnisti takaisin.
"Ottopoika?" Peter sanoi virnistäen Siriukselle.
Sirius nyökkäsi ja irrottautui Charluksen otteesta.
"Peter", Jamesin äiti sanoi.
"Niin?" Peter kysyi.
"Voisitko pitää Jamesia ja Siriusta silmällä?" Dore kysyi hymyillen.
"Totta kai", Peter vastasi.
Junan pilli vihelsi.
"Nopeasti junaan, James ja Sirius!" Dore sanoi antaen suukkoja molemmille pojille.
Pojat hyppäsivät junaan Peter-sedän kanssa.

James ja Sirius karistivat sedän nopeasti kannoiltaan poikkeamalla heidän vanhan kavereiden joukkoon.
"Moi!" Pojat sanoivat iloisesti Samille ja Rubertille. "Sinä voitkin jo häipyä", James lisäsi sedälleen,joka poistui hymyillen.
"Kuka tuo oli James?" Sam kysyi. Hän palvoi Jamesia ja teki mitä vain hänen takiaan.
"Sarvihaaran setä", Sirius sanoi ja heittäytyi virnistellen penkille.
"Anturajalka ole hiljaa", James mutisi.
"Ööö... James, mitä nuo"Anturajalka ja Sarvihaara" ovat?" Sam kysyi silitellen tukkaansa. Samilla oli vaaleat hiukset ja siniset silmät. Jamesin mielestä hän näytti Lucius Malfoylta.
"Lempinimiä. Jokaisella kelmillä on omansa", Sirius sanoi juhlallisesti.
"Ai. Mitkä Peterin ja Remuksen lempinimet sitten ovat?" Sam kysyi.
"Matohäntä ja Kuutamo", Sirius sanoi.
"Omaperäistä", Rubert tokaisi. Hän inhosi Siriusta,joka oli hänen mielestään turhankin itserakas.
"Eikö olekkin?" Sirius sanoi vihaisesti. "Tule Sarvihaara, mennään Kuutamon ja Mattiksen luokse", poika jatkoi.
"Mattiksen?" James sanoi pidätellen nauruaan.
"M-A-T-O-H-Ä-N-N-Ä-N", Sirius selvensi.
"Jaa... Mennään vain. Heido, pojat", James sanoi ja otti matka-arkkunsa ovelta.
"Odota James! Onko tuo se...", Sam aloitti ja osoitti Jamesin johtajaoppilaan merkkiä.
"JohtajaPojan merkki. On", Sirius sanoi virnistäen. James virnisti takaisin.
"Minä tiesin sen!" Sam sanoi iloisesti."Kuka on JohtajaTyttö?" Hän kysäisi ohimennen.
"Lily Evans", Sirius vastasi.
"O-ou", Sam sanoi ja hymyili Jamesille.
"Olen myös huispauskapteeni", James sanoi iloisesti ja osoitti JohtajaPojan merkin alapuolella komeilevaa Huispauskapteenin merkkiä.
"Onnea", Sam hihkaisi innoissaan.
"Kiitos.", James sanoi virnistäen.

Pian juna pysähtyi ja kelmit hyppäsivät pimeään yöhön iloisina.
"Onpa mukavaa mennä taas Tylypahkaan," Sirius huudahti ja hyppäsi vaunuun, jonka luokse he olivat juuri kävelleet.
"Älä muuta virka. Ainut huonopuoli on vain Peter-setä, joka jahtaa minua kuin hai laivaa," James mutisi.
"Kuka?" Remus kysyi kiinostuneena.
"Minun setäni tulee opettamaan pimeyden voimilta suojautumista," James sanoi ilottomasti.
"Mikä on ihan oikein sinulle," Sirius huomautti."Me voisimme pitää bileet Tylypahkan alkamisen kunniaksi," Poika jatkoi iloisesti.
"Kuule Anturajalka älä luulekkaan, että minä alan taas kiipeämään katolle sinun kanssasi, siihen en rupea", James sanoi varoittavasti.
"Höh! Sitä paitsi se katolle kiipeäminen oli kyllä sinun ideasi!" Sirius väitti.
"Ja ei muuten ollut!" James väitti vastaan.
"Olipas."
"Eipäs."
"Kyllä."
"Ei."
"Milloin te kaksi aikuistutte?" Remus kysyi kyllästyneenä.
"Varmaan ensivuonna," Sirius vastasi virnistäen.
---
Olkaa hyvät! Eka luku!